Terveyden Tukipilarit
Kirjaudu sisään
Kirjaudu
Liity kanta-asiakkaaksi | Unohditko salasanasi?

Ostoskorisi on tyhjä
Tutustu myös
Terveyden
Tukipilarit
Verkkokauppaan
  TERVEYSINFO   RADIO-OHJELMA   VERKKOKAUPPA  
Etusivu Blogi Terveyden avaimet TT-koulutus Reseptit Muiden kokemuksia Yleisöluennot
 
 
ARTIKKELIT
KYSYMYKSET JA PAULAN VASTAUKSET
YLEISIÄ TERVEYSOHJEITA


 

Terveyden avaimet » Artikkelit »

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi (päivitetty 07/2015)

Kilpirauhanen on uskomaton elin. Se sijaitsee kaulalla aataminomenan (eli kilpiruston) alapuolella ja koostuu kahdesta lohkosta. Kilpirauhashormoneilla on lukemattomia tehtäviä kehossa. Ne vastaavat elimistön aineenvaihdunnan nopeudesta ja vaikuttavat lähes jokaiseen kehon soluun säädellen keskeisiä elintoimintoja. Ne ovat välttämättömiä aivotoiminnan kehitykselle. Sikiöllä kilpirauhashormonien puute heikentää aivosolujen ja älyllisten toimintojen kehittymistä ja valitettavasti syntyvät vauriot ovat pysyviä. Kasvuiässä kilpirauhashormonien puute johtaa pituuskasvun häiriintymiseen. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vitamiinien hyväksikäyttöön, sokeri-, rasva- ja valkuaisaineaineenvaihduntaan sekä verenkierto- ja lisääntymisjärjestelmällemme. Kuten huomaat tällä pienellä rauhasella, joka painaa yhden leipäviipaleen verran, on valtavan tärkeä rooli elimistön hyvinvoinnille.

Hypotyreoosi

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on hyvin yleinen sairaus. Joidenkin tutkijoiden mukaan hypotyreoosia, sisältäen lievän sekä piilevän ja vähäoireisen (nk. subkliininen) voisi esiintyä jopa 30-80 prosentilla väestöstä. Esiintyvyys suurenee iän myötä ja on huipussaan 60 ikävuoden jälkeen. Miksi tämä elimistön hyvinvoinnille tärkeä rauhanen voi huonosti? Syitä on useita. Krooninen kilpirauhastulehdus eli autoimmuunityreoidiitti on kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy Suomessa. Kilpirauhastulehdus on lapsuus- ja nuoruusiän yleisin kilpirauhassairaus. Tulehdus on yleensä oireeton ja piilevän prosessin lopputuloksena kilpirauhanen joko surkastuu tai suurenee struumaksi. Maailmanlaajuisesti jodin puutos on tavallisin kilpirauhasen synnynnäisen vajaatoiminnan syy.

Kilpirauhasen toimintaa heikentäviä tekijöitä

Jodin puutos ei ole ainoa tärkeä tekijä tämän herkän rauhasen hyvinvoinnissa. Se on varsin herkkä myös myrkyille. Raskasmetallit kuten lyijy, kadmium ja elohopea voivat häiritä kilpirauhasen toimintaa. Esimerkiksi lyijy ja elohopea vähentävät kilpirauhashormonien tuotantoa tai muuttavat hieman niiden rakennetta niin, että solujen vastaanottokohdat eivät enää niitä tunnista. Autoimmuunireaktiot voivatkin käynnistyä esimerkiksi amalgaamipaikoista kudoksiin siirtyvän elohopean vuoksi. Autoimmuunireaktioilla (tai autoimmuunisairaudella) tarkoitetaan sitä, että keho hyökkää omia solujaan ja kudoksiaan vastaan. Myös laajasti käytettävät torjunta-aineet kuten rikkakasvi-, hyönteis- ja tuholaismyrkyt voivat häiritä herkän kilpirauhasen toimintaa. Samoin kilpirauhasen toiminnalle vahingollisia ovat dioksiinit (supermyrkkyjä, joita syntyy esim. jätteenpoltossa ja paperin tuotannossa sekä jäteöljyn hävittämisessä) ja PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit ovat ihmisen itsensä aikaansaamia myrkyllisiä, syöpävaarallisia yhdisteitä). Monet myrkyt ja haitalliset aineet matkivat luonnollisia hormoneja ja niitä kutsutaankin ympäristöhormoneiksi eli hormonihäiritsijöiksi. Ne häiritsevät luonnollisten hormonien muodostusta, vapautumista ja kulkeutumista sekä toimintaa ja poistumista elimistöstä. Ympäristöhormonit häiritsevät muun muassa kilpirauhashormonien toimintaa. On selvää, että myös kosteusvauriomikrobien tuottamat yhdisteet vaikuttavat haitallisesti herkkään kilpirauhaseen. Myös bromi, kloori ja fluori voivat olla kilpirauhaselle vahingollisia. Bromia on esimerkiksi joissakin lääkkeissä ja palonestoaineissa. Fluori sen sijaan on jodin vastavaikuttaja ja voi estää jodin käyttöä. Samoin liika alkoholi, kahvi ja nikotiini voivat haitata kilpirauhasen toimintaa kuin myös liika rauta. Kilpirauhanen ei myöskään pidä monia haitallisia aineita sisältävästä päivittäiskosmetiikasta, puhdistusaineiden kemikaaleista ja lukemattomista ruokien lisäaineista.

Kilpirauhasongelmien kuten monien muiden kroonisten sairauksien taustalla on usein hiljainen tulehdus. Taustalla voi olla myös infektioita (esimerkiksi suolistoinfektio tai borrelioosi) tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Myös monet lääkkeet vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan sekä kilpirauhashormonien ja TSH:n (aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni) pitoisuuksiin veressä.

Normaalin aineenvaihdunnan kannalta tärkeää on kilpirauhasessa syntyvän tyroksiinin eli T4-hormonin muuttuminen kudoksissa T3-hormoniksi eli trijodityroniiniksi. Esimerkiksi seleenin puute vaikeuttaa muutosprosessia. Samoin kroonistunut stressi eli ylityöllistetyt tai loppuun palaneet lisämunuaiset heikentävät kilpirauhashormonien tuotantoa ja T4-hormonin muuttumista aktiiviseksi T3-hormoniksi. Myös useat muut hormonit kuten esimerkiksi pimeähormoni melatoniini, haiman tuottama hormoni insuliini ja kasvuhormoni säätelevät T4:n muuttumista T3:ksi.

Hypotyreoosin oireet

Millaisia ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet? Vajaatoimintaa voisi kuvata salakavalana aineenvaihdunnan hidastumisena. Tunnusomaisia oireita ovat muun muassa uupumus, palelu, kuiva iho, ummetus, painon nousu, hidas syke, käheys, hiusten lähtö, aamujäykkyys, nivelkivut, kasvo- ja luomiturvotus, vatsakivut, naisilla kuukautiskierron häiriöt, lapsettomuus, vanhemmissa ikäryhmissä muistihäiriöt ja dementia. Tämä vaatimattoman kokoinen pieni rauhanen suistaa siis elimistön raiteiltaan, kun sen toiminta pettää.

Hypotyreoosin hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan yleisesti tyroksiini-hormonilla, joka on T4-hormonia. Tyroksiinihoito aloitetaan varovaisesti ja annos on yksilöllinen. Osa potilaista ei silti voi hyvin. Jos tyroksiinilla ei saavuteta hyvää hoitotasapainoa, funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneet lääkärit voivat käyttää sen sijaan tai sen ohella Armour Thyroid- tai Thyroid-tabletteja, jotka ovat kuivattua sian kilpirauhasta. Ne sisältävät tyroksiinin eli T4 lisäksi myös T3, T2 ja T1 hormoneja sekä kalsitoniinia (hormoni, joka säätelee kalsiumin määrää veressä). Monet voivat näillä luonnollisilla valmisteilla paremmin kuin pelkällä tyroksiinilla. Osa hypotyreoosipotilaista tarvitsee T3-hormonia, joka on aktiivisin kilpirauhashormoni. Joskus tarvitaan myös muita hormoneja. Hormonitasot on luonnollisesti mitattava ennen lääkityksen aloittamista.

Funktionaalisessa lääketieteessä lääkitys on vain yksi osa hoitoa. Tukihoidoilla pyritäänkin ravitsemaan soluja, korjaamaan soluvaurioita ja pysäyttämään autoimmuunireaktioita. Jos hoidot aloitetaan ajoissa, voidaan kilpirauhasen toiminta mahdollisesti korjata normaaliksi ilman varsinaisia lääkkeitä. Esimerkiksi suolistolla ja sen bakteerikannalla on tärkeä rooli myös kilpirauhasen moitteettomalle toiminnalle. Suoliston terveys vaikuttaa muun muassa kilpirauhashormonivalmisteen imeytymiseen. Myös sokeriaineenvaihdunnan korjaaminen on tärkeää - kilpirauhasen normaali toiminta vaatii verensokerin pysymistä tasaisena. Samoin stressiin ja lisämunuaisongelmiin tulisi puuttua jo ennen mahdollisia kilpirauhaslääkehoitoja. Ruokavalio on jälleen hyvin tärkeä. Anti-inflammatorisella ruokavaliolla sammutetaan tulehdusta ja se sisältää mahdollisimman paljon tuoreita monen värisiä juureksia, vihanneksia ja marjoja. Hyviä rasvoja saadaan muun muassa kylmäpuristetuista öljyistä ja siemenistä sekä pähkinöistä. Viljoina käytetään vain luontaisesti gluteenittomia viljoja. Proteenilähteinä suositaan kalaa, munia ja kanaa sekä kalkkunaa. Riittävä proteiinin saanti on tärkeää, sillä valkuainen sisältää tyrosiiniaminohappoa. Tyrosiinista ja jodista syntyy kilpirauhashormoni tyroksiinia. Vältä puhdistettua, prosessoitua ruokaa, liiallista tyydyttynyttä rasvaa, punaista lihaa ja jodin hyväksikäyttöä mahdollisesti ehkäisevien ruokien liiallista nauttimista kuten esimerkiksi kaalia ja soijatuotteita, persikoita, päärynöitä, pinaattia, lanttua ja naurista (varsinkin raakana).

Kilpirauhasen toiminnan parantamiseksi tarvitaan usein myös ravintolisiä. Tarpeet on hyvä mittauttaa laboratoriokokein. Tärkeimpiä ravintolisiä ovat seleeni ja sinkki, jotka ovat välttämättömiä T4-hormonin muuttuessa kudoksissa aktiiviseksi T3-kilpirauhashormoniksi. Luonnollisessa muodossa seleeniä saa esim. parapähkinästä. Tosin parapähkinöiden seleenipitoisuudet vaihtelevat: yhdessä pähkinässä voi olla 20-100 mikrogrammaa seleeniä. Suositeltu seleeniannos on 50-200 µg/vrk. Sinkkiä on runsaasti esimerkiksi kurpitsansiemenissä. Myös magnesium (ja joskus myös kalsium) on tarpeellinen. Krooninen stressi vähentää magnesiumia kehossa ja tämä huonontaa kykyä rentoutua ja nukkua syvästi. Myös magnesiumia tarvitaan T4-hormonin muuttumisessa T3-hormoniksi. Myös monet muut hivenaineet voivat olla tarpeen esimerkiksi mangaani ja boori sekä B-vitamiinit. Jos kilpirauhanen on alitoimintainen, niin B12-vitamiini ei imeydy kunnolla. B5-vitamiini on tärkeä erityisesti lisämunuaisten toiminnalle. B-vitamiinit toimivat parhaiten yhdessä. Terveellisen ruokavalion lisänä voi nauttia päivittäin laadukkaan monivitamiinihivenainekapselin. Jos ruokavaliosta ei saada riittävästi omega-3-rasvahappoja, myös kalaöljyvalmiste on perusteltu. D-vitamiinivalmiste on välttämätön kaikille suomalaisille.

Jodi

Entäpä kilpirauhasen toiminnalle välttämätön jodi? Jodia tarvitaan kehon jokaisen solun ja elimen optimaaliseen toimintaan. Kilpirauhasen lisäksi esimerkiksi aivot, rintarauhanen, munasarjat, eturauhanen ja lisämunuaiset tarvitsevat sitä. Samoin jodia tarvitaan monien muidenkin hormonien muodostuksessa kehossa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus jodin saanniksi aikuisille on 150 mikrogrammaa päivässä. Ja vaikka struuma saadaan estetyksi jo 50-60 mikrogrammalla jodia, niin elimistö tarvitsee selvästi enemmän sitä toimiakseen optimaalisesti. Suomalaisten tärkeimmät jodilähteet ovat maitotuotteet, kananmunat ja kala sekä jodioitu pöytäsuola. Jodi on myös voimakas antioksidantti, jonka runsas saanti voi estää jopa rintasyöpää. Leipomoteollisuus käytti aikoinaan jodioitua suolaa leivän valmistuksessa, mutta siitä on valitettavasti luovuttu. Tämä johtunee jodioidun suolan ja tavallisen suolan hintaerosta. Tämä on murheellista. Vuonna 2016 jodioitua suolaa on jälleen ruvettu käyttämään elintarviketeollisuudessa. Mitäpä jos ei syö kalaa eivätkä maitotaloustuotteet saati kananmuna tai suomalaisten vieroksuma merilevä kuulu päivittäiseen ruokavalioon? Niinpä - jodin saanti voi jäädä hälyttävän pieneksi. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 25 prosentilla suomalaisista on jodin puute! Järkyttävää.

Ja lopuksi

Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, voit jo ennen lääkärin vastaanottoa kotona mitata luotettavalla mittarilla peruslämpötilaasi. Kilpirauhashormonihan on vastuussa perusaineenvaihdunnan nopeudesta, jota voimme mitata kehon ollessa lepotilassa. Kehon lämpö mitataan heti herättyä ennen vuoteesta nousua. Jos suusta mitattava lämpötila on alle 36 °C tai kainalosta mitattava lämpö on alle 36.6 °C ja sopivat oireet, kannattaa selvittää laboratoriotesteillä onko kyseessä kilpirauhasen vajaatoiminta. Naiset mittaavat lämmön kuukautisten 2., 3. ja 4. vuotopäivänä. Muistathan, että alkuvaiheessa tilanne saattaa olla vielä täysin korjattavissa ravinnolla ja elämäntavoilla.

Oheisena vielä yhteenvetona SUOSI ja VÄLTÄ kategoriat:

SUOSI:

- kotimaiset marjat ja hedelmät
- monen väriset vihannekset ja juurekset
- pähkinät, siemenet
- kylmäpuristetut öljyt
- kala - varsinkin merikala
- muu jodia sisältävä ruoka esim. kananmunat, merilevä, maustamaton jogurtti (jos sopii)
- luomua mahdollisimman paljon
- gluteenittomat täysjyväviljat
- D-vitamiini
- ravintolisinä mahdollisesti muun muassa seleeniä, sinkkiä, B-vitamiineja ja magnesiumia, omega-3-rasvahappoja

VÄLTÄ:

- grillatut, käristetyt, savustetut ruoat
- prosessoitu teollisesti valmistettu ruoka
- teollisesti valmistetut rasvat kuten margariinit
- liika tyydyttynyt rasva
- liika alkoholi ja kahvi
- krooninen stressi
- raskasmetallit muun muassa lyijy, kadmium ja elohopea
- torjunta-aineet
- bromi, kloori ja fluori
- liika rauta
- dioksiini ja PCB-yhdisteet

Paula Heinonen

21.07.2015



Lukijoiden kommentteja

  Kommentteja 8, Alla 3 uusinta - Näytä kaikki

Viesti ilmoitettu asiattomaksi, ylläpito tarkistaa ja tarvittaessa muokkaa, poistaa tai julkaisee viestin.

Marianne 21.07.2012 00:57

Viesti ilmoitettu asiattomaksi, ylläpito tarkistaa ja tarvittaessa muokkaa, poistaa tai julkaisee viestin.

Kaarina 12.08.2012 13:34

Menin verikokeisiin terveyskeskukseen ilman mitään syytä tahdoin vain tietää veriarvoni, sitä kyllä kummasteltiin että miksi?
No kokeet otettiin ja muuten hyvä mutta kilpirauhasen kohdalla ervot olivat korkeat: P-TSH = 5,9 ja PT4-V= 10,2 eli viitearvojen sisällä.
Ja sitten kolmenviikon kuluttua uudestaan kokeisiin P-TSH = 5,2 ja PTV4-V = 11,8
P-TSH arvo laski, aloitin vitamiini ja hivenainelistä ja vyöhyketerapian. Muutin ruokavaliotani ja aloin liikkumaan.
Nyt sitten 4kk kuluttua kävin verikokeissa ja arvot ovat: P-T4-V = 13,2 ja P-TSH = 6,05
Lääkitystä ei minulla ole.
Olen normaalipainoinen toimelias ja iloinen ihminen mutta mikä tässä mättää? Olen täysin neuvoton pitääkö lääkitys aloittaa välittömästi vai olisiko vielä jotain tehtävissä??? Auta olen peloissani joudunko lääkkeen vangiksi.


"Parahin Perhonen, kilpirauhasongelmat ovat varsin yleisiä. Niiden hoidossa tarvitaan yleensä aina asiantuntevan lääkärin vastaanottoa. Hakeuduthan ystävällisesti funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneelle lääkärille www.fms.fi."
Ystävällisesti,
Ylläpito

Ylläpidon muokkaama viesti

Perhonen 07.09.2012 10:43

Koodi 61358 Syötä oheinen turvakoodi tähän kenttään



Kommentoi
Sinun täytyy olla rekisteröitynyt käyttäjä kommentoidaksesi, rekisteröidy tästä. Jos olet jo rekisteröitynyt kirjaudu sisään sivun oikeasta ylälaidasta.

Lisää artikkeleita:
18.10.2012Vaihdevuodet

 
Design by Studio Obra, Platform by NettiSite