Terveyden merkitys

Ihminen voidaan koululääketieteen mukaan luokitella terveeksi, jos häneltä ei löydy mitään erityistä diagnosoitavaa sairautta. Silti hän voi tuntea itsensä ajoittain tai jatkuvastikin esimerkiksi väsyneeksi ja huonovointiseksi ja laahustaa päivästä toiseen voimiensa äärirajoilla olematta silti varsinaisesti sairas. Terveys on funktionaalisen lääketieteen mukaan yksilölle ominaista parasta mahdollista elinvoimaa ja hoito tähtää paitsi sairauden kiusallisista oireista eroon pääsyyn niin myös siihen että yksilö pääsee parhaalle mahdolliselle toimintatasolle.

Hoidoissa tuetaan heikosti toimivia soluja ja siten koko elimistöä muun muassa hyvällä ravinnolla, lisäravinteilla, vitamiineilla, hivenaineilla, antioksidanteilla, probioteilla eli hyvillä bakteereilla, luonnon lääkkeillä sekä lääkehoidoilla, joissa korostetaan luonnonmukaisuutta.

Funktionaalisen lääketieteen mukaan elimistössä voi olla häiriötiloja, jotka muuttuvat sairaudeksi ellei näihin häiriötiloihin puututa ajoissa. Tällöin elimistössä heikoin lenkki hajoaa, eli jokin tietty sairaus puhkeaa ennen pitkää, jos elimistöä on rasitettu vääränlaisilla elämäntavoilla, myrkyillä tai muulla kuormituksella. On tutkijoita, joiden mielestä jopa kahdeksan kymmenestä sairaudesta olisi aiheutettu elintavoilla tai vääränlaisella ruokavaliolla. Jokainen on kuitenkin ensisijassa itse vastuussa itsestään ja omasta terveydestään, mutta lääkäri voi auttaa ja ohjata, jolloin luonto parantaa, jos siihen annetaan mahdollisuus.