Veriryhmäruokavalio – mitä rasvaa paistamiseen – onko kolesteroli rasvaa – mitä pähkinöitä tulisi syödä?

Kysymys:

Paulan vastaus:

Jaakko kultainen, koska vastauksieni pituus on rajoitettu menen suoraan kysymyksiisi.

1.      Ensimmäinen kysymyksesi koskee veriryhmäruokavaliota, jota virallinen lääketiede kuin myös ravitsemustiede ovat Suomessa pitäneet täytenä humpuukina. Amerikkalaisen naturopaatti Peter D’Adamon kehittämän teorian mukaan veriryhmillä (A, B, O ja AB) on huomattava vaikutus siihen, millaista ruokaa ihmisen pitäisi syödä. Hänen mukaansa veriryhmä on selvä geneettinen sormenjälki ja kun ihminen syö (ja elää) veriryhmänsä erityispiirteiden mukaisesti, hän pysynee terveenä ja vanhenemisprosessikin hidastunee. Aika paljon luvattu. Peter D’Adamon teki koeputkitutkimuksia lektiinien ja veriryhmien välisistä vuorovaikutuksista ja teoria nojaakin vahvasti näihin koeputkitutkimustuloksiin ja kliinisiin havaintoihin. Mitä ihmettä nämä lektiinit sitten ovat? Niitä on luonnossa kaikkialla - eläimissä, kasveissa, bakteereissa ja viruksissa. Erilaisia lektiinejä on varsin paljon muun muassa ruoka-aineissa. Myös esimerkiksi bakteerien pinnalla on lektiinejä, jotka toimivat eräänlaisina ’kiinnikkeinä’ tai imukuppeina - näin bakteeri kykenee kiinnittymään liukkaaseen limakalvoon. Ovelaa eikö vain. Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka sitovat hiilihydraatteja. Veriryhmäruokavalion idea on se, että veriryhmän mukaan ruuan lektiineillä on taipumus sitoutua punasolujen pinnalla oleviin sokerirakenteisiin ja valitettavasti myös muihin kehon osiin (kuten suolistoon, munuaisiin ja hermostoon) ja aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Peter D’Adamon teorian mukaan henkilön veriryhmä määrittää mitä ruoka-aineita kannattaa syödä, jotta ruoka-aineiden sisältämät lektiinit eivät aiheuttaisi terveydellisiä ongelmia. Esimerkiksi vehnän lektiini voi kiinnittyä ohutsuolen limakalvolle ja aiheuttaa tulehduksen etenkin O-veriryhmään kuuluvilla. Eläinkokeiden mukaan runsaasti lektiinejä sisältävät ruuat voivatkin aiheuttaa suoliston limakalvon solujen suojarakenteiden tuhoutumista, mikä puolestaan voi altistaa muun muassa haitallisten bakteerien kasvulle. Monet lektiinit voivat olla myös erittäin voimakkaita allergiaa aiheuttavia aineita. Eli vastaukseni kysymykseesi: Ihmiset ympäri maailman noudattavat lukemattomia erilaisia dieettejä. Dieetin nimi ei paljasta mitään, vain kyselemällä selviää onko ruokavalio monipuolinen, terveellinen ja tasapainoinen. Tosin joskus tarvitaan lisäksi laboratoriotutkimuksia ja jopa perimän tuntemusta, jotta ihmiselle voidaan laatia hänen tarpeitaan vastaava hoito-ohjelma. Toisen terveysruoka voi olla toiselle sairauksia aiheuttavaa. Olemme ihanan erilaisia yksilöitä. Ja vielä: lektiinit voivat todellakin aiheuttaa terveydellisiä ongelmia.

2.      Toinen kysymyksesi koskee paistamista: mitä rasvaa olisi hyvä käyttää ja olette aikaisemmin käyttäneet suomalaista luomu-rypsiöljyä. Rypsiöljy sisältää alfalinoleenihappoa ja se ei sovellu paistamiseen. Alfalinoleenihappo on omega-3-rasvahappo ja se härskiintyy helposti. Paistamiseen soveltuvat voi, kylmäpuristettu luomu kookosöljy, kylmäpuristettu oliiviöljy ja - avokadoöljy. Tosin kylmäpuristetut oliivi- tai avokadoöljytkään eivät sovi kovalla lämmöllä paistamiseen kun taas voi ja kylmäpuristettu kookosöljy sopivat. Myös voin ja esimerkiksi oliiviöljyn yhdistelmä on erinomainen paistamiseen. Paistamisessa ei tarvitse läträtä rasvoilla - jo pieni määrä riittää.

3.      Ensinnäkin kolesteroli on ihmiselle elintärkeä ja välttämätön aine. Oli-pääte kertoo sen olevan itse asiassa (steroideihin kuuluva) alkoholi, mutta se on rasvankaltainen aine. Se onkin rasvaliukoinen ja sitä on kaikissa soluissamme varsinkin aivoissa, rasvakudoksessa ja maksassa. Tämän lisäksi kolesteroli on välttämätön monien hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotannolle. Kolesteroli ei siis todellakaan ole vain ja ainoastaan haitallista. Suurimman osan kolesterolista elimistö tuottaa itse. Maksa toimii kolesteroliaineenvaihdunnan keskuksena. Maksa valmistaa kolesterolia elimistön tarpeisiin ja poistaa liiallisen määrän sappinesteiden mukana (ruuansulatuskanavaan). Monet eri tekijät vaikuttavat kolesteroliarvoihimme kuten esimerkiksi ruokavalio, perimä, liikunta, liikapaino, tupakointi. Kolesteroliarvot pysyvät kurissa, kun lopettaa teollisesti raffinoidun viljan ja sokerin popsimisen. Samoin ruokavaliosta on poistettava osittain kovetetut kasvirasvat eli niin kutsutut transrasvat. Transrasvoja on muun muassa pikaruoassa, leipomotuotteissa ja eineksissä. Ne nostavat ’huonoa’ LDL-kolesterolia ja laskevat ’hyvää’ HDL-kolesterolia. Tyydyttynyt rasva on varsinainen kiistakapula. Tähän mennessä on aina sanottu, että tyydyttynyt rasva on kaikista pahinta, se nostaa enemmän kolesterolia kuin esim. ruoan sisältämä kolesteroli. Vuonna 2010 julkaistun yhteenvetotutkimuksen mukaan tyydytetyn rasvan syönti ei korreloinut valtimotauteihin. Tämä ei ole ihan näin yksinkertaista. Osalla meistä tyydyttynyt rasva näyttää kohottavan veren kolesteroliarvoja enemmän kuin ruoan kolesteroli ja lisäksi osa ihmisistä on "herkkiä" ruoan kolesterolille. Tämä on nähtävissä perimässä. Olemme yksilöitä! Voitte syödä hyvillä mielin poronfilettä, mutta suosikaa lisäksi kalaa, pähkinöitä (alentaa LDL, pitää HDL korkealla), kylmäpuristettuja öljyjä, liukoista kuitua (omena, kaura, porkkana) sekä liikkukaa säännöllisesti. Muistathan, että kolesteroliarvo on vain osatotuus - lisäksi on huomioita muun muassa krooninen hiljainen tulehdus (esim. herkkä-CRP), homokysteiini, mahdollinen insuliiniresistenssi (sokeriaineenvaihdunta), verenpaine, LDL-partikkeleiden määrä, HDL-partikkeleiden määrä ja LDL-partikkeleiden koko sekä hapettunut LDL. Niin ja APOE4-alleeli.

4.      Maapähkinä ei itse asiassa ole pähkinä vaan papu eli se kuuluu palkokasveihin. Palot kehittyvät maanpinnan alla. Hyviä ja terveellisiä pähkinöitä ovat esimerkiksi hasselpähkinä, saksanpähkinä, pekaanipähkinä ja parapähkinä. Pähkinät sisältävät paljon hyvää rasvaa sekä kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia oikeassa suhteessa unohtamatta arginiini-aminohappoa ja kasvisteroleita. Myös monet siemenet ja mantelit ovat erinomaisia terveydelle. Syökää erilaisia pähkinöitä tai tehkää niistä seos, joita napsitte välipalaksi esimerkiksi omenan kanssa.

19.10.2012