Kilpirauhanen puhuttaa jälleen

Suomen Endokrinologiyhdistys on ottanut oudon kannan kilpirauhasongelmista kärsivien potilaiden hoitoon. Lausunnon voit katsoa täältä

Ehdotus rajoittaa kilpirauhaspotilaiden mahdollisuutta valita hoitava lääkäri. Tämän lisäksi yli 100 vuotta menestyksekkäästi käytetyt eläinperäiset kilpirauhasuutteet (Armour Thyroid ja Thyroid) halutaan poistaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitovalikoimasta. Myös pelkällä T3-hormonilla annettava hoito (T3-monoterapia) halutaan kieltää. Endokrinologiyhdistyksen lausunnon mukaan myöskään käänteis-T3 määritys ei ole tarpeen eikä siitä ole apua vajaatoiminnan diagnostiikassa. Tämäkin asia ihmetyttää kovasti, sillä PubMedistä (lääketieteen suurin tieteellisten artikkeleiden tietokanta) löytyy käänteis-T3 hakusanalla (rT3, reverse T3) 1778 tieteellistä artikkelia. Onko mahdollista, että suomalaiset endokrinologit eivät ole tutustuneet tätä aihetta käsitteleviin tieteellisiin julkaisuihin?

Kyseessä on koulukuntakiista, josta kärsivät hoitoa kipeästi tarvitsevat kilpirauhaspotilaat. Endokrinologit hyökkäävät siis kollegoidensa kimppuun.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa lähes 270 000 suomalaista. Suuri osa on oireettomia perinteisellä T4-hoidolla eli Thyroxin-lääkityksellä (T4-monoterapia). Silti on monia tyroksiinilääkityksellä huonosti voivia hypotyreoosipotilaita. Funktionaalisen lääketieteen yksi perusperiaate on yksilöllinen hoito (eli ei-samaa-hoitoa-kaikille). Kilpirauhasongelmissa lääkitys on vain yksi - tosin hyvin tärkeä - osa hoitoa. Ravinnolla on valtavan suuri merkitys. Kilpirauhaspotilas voi kärsiä monien erilaisten vitamiinien, hivenaineiden, rasvahappojen ja aminohappojen puutostiloista, jotka luonnollisesti on korjattava. Tukihoidoilla pyritäänkin ravitsemaan soluja, korjaamaan soluvaurioita ja pysäyttämään autoimmuunireaktioita. Myös suolistolla ja sen mikrobikannalla on tärkeä merkitys kilpirauhasen moitteettomalle toiminnalle. Taustalta voi vielä paljastua esimerkiksi vuosia kestänyt pitkittynyt stressi, kroonisia infektioita, homealtistus, sokeriaineenvaihdunnan häiriö tai muita sairauksia sekä lääkityksiä. Myös mahdolliset lisämunuaisten toimintahäiriöt on korjattava.

Funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneiden lääkärien vastaanotoille raahautuvat potilaat ovatkin usein kärsineet erilaisista terveysongelmista jopa vuosikausia ja hakeneet apua monelta eri taholta. Monia erilaisia oireita on hoidettu eri lääkityksillä kuten kipu- tai masennuslääkityksillä tai kilpirauhasen vajaatoimintaa tyroksiinilla, vaikka se ei ole oireisiin auttanut. Kun taustatekijät on huomioitu ja hoidettu ja tarvittaessa annettu yksilöllinen kilpirauhaslääkitys, lähes kaikki potilaat ovat saaneet elämänsä takaisin.

Kilpirauhashäiriöistä kärsivät potilaat tarvitsevat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista lääketieteellistä hoitoa, jolloin tilanne kartoitetaan ja hoidetaan aina tapauskohtaisesti. Potilaita ei saa jättää ilman hoitoa!
Toivon, että perehdyt Funktionaalisen lääketieteen yhdistyksen lausuntoon "Epätyypillistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa ei saa jättää ilman adekvaattia hoitoa" 

En ymmärrä miksi keskusteluyhteys lääkäreiden välillä ei toimi vaan tehdään kanteluita Valviraan. Eikö tärkeintä ole potilaiden hyvä vointi ja terveys? Missä on kollegiaalisuus, yhteiseen hiileen puhaltaminen, avoin keskustelu asioista ja potilaan parhaan mahdollisen hoidon tavoitteleminen?

Paula Heinonen 13.6.2013

13.06.2013