Aspartaami lisää stressiä ja tulehdusta rotilla
Hei ihanat,
Mahtavaa, rentouttavaa suvea kaikille! Kesä on nautinnollista aikaa - grillataan ja vietetään aikaa yhdessä. Unohdathan silti keinomakeutetut tuotteet (esim. virvoitusjuomat, proteiinipatukat, dieettivalmisteet, urheilujuomat) kaupan hyllylle. Viime vuoden lopun blogissani käsittelin kuinka keinomakeuttajat vaikuttavat haitallisesti suolistomikrobiston koostumukseen ja sen kautta voivat häiritä sokeriaineevaihduntaamme ja johtaa painon lisääntymiseen. Nyt keväällä julkaistussa tutkimuksessa aspartaamin käytön osoitettiin lisäävän rotilla stressiä ja tulehdusta. Meillä kaikilla on riittävästi stressiä ilman keinomakeuttajiakin. Ja krooninen hiljainen tulehdus on toinen nykypäivän vitsaus. Hiljainen tulehdus onkin kaikkien kroonisten sairauksien taustalla. Tulehdus ja siihen liittyvä hapetusstressi kuluttavat vitamiinivarastoja kuten tässäkin tutkimuksessa ilmeni (antioksidanttien määrät vähenivät). Aspartaami ei ole millään muotoa luonnollinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa moniin erilaisiin terveydellisiin haittoihin ja ongelmiin. Tosin kuten funktionaalisessa lääketieteessä aina painotetaankin, olemme biokemiallisesti yksilöllisiä - eroamme muun muassa aineenvaihdunnaltamme ja kyvyltämme käsitellä myrkkyjä tai muita haitallisia aineita. Toiset voivat siis sietää esimerkiksi keinomakeuttajia paremmin ja pidempiä aikoja kuin toiset, mutta kenellekään ne eivät ole terveellisiä.
----------------------------
Aspartaami
on yksi yleisimmin käytetyistä keinomakeuttajista. Kaikki eivät ole
yhtä mieltä keinomakeuttajien väitetystä turvallisuudesta.
Keinomakeuttajien epäillään esimerkiksi vaikuttavan
epäedullisesti suolistomikrobiston lajikoostumukseen, ja sitä kautta
häiritsevän elimistön sokeriaineenvaihduntaa, kuten viime vuoden
marraskuun blogikirjoituksessa kerroin. Keväällä julkaistun tutkimuksen
mukaan aspartaami lisää rotilla stressin ja tulehduksen
merkkiaineiden pitoisuuksia veressä.
Rotat
jaettiin kahteen ryhmään: aspartaamiryhmään ja kontrolliryhmään.
Aspartaamiryhmän rotat saivat aspartaamia 40 mg painokiloa kohti
päivässä. Määrä on sama, jota Euroopan turvallisuusvirasto
EFSA pitää aspartaamin turvallisen päivittäisen saannin ylärajana
ihmiselle. Muuten olosuhteet olivat samat molemmille ryhmille.
Yhdeksänkymmenen
päivän jälkeen aspartaamiryhmän rotilla oli veressään enemmän
kortikosteronia kuin kontrolliryhmän rotilla. Kortikosteronin määrä
veressä kuvaa jyrsijöillä elimistön yleistä
stressitilaa. Aspartaamiryhmän rottien veressä oli myös enemmän
rasvahappojen hapettumistuotteita, typpioksidia ja useita
tulehdusvälittäjäaineita, mutta vähemmän antioksidantteja kuin
kontrollirotilla. Aspartaami siis lisäsi elimistön kokemaa
hapetusstressiä
ja tulehdusta.
Aspartaami
hajoaa ihmisen ja rotan elimistössä. Hajoamistuotteisiin kuuluu kaksi
hyvin myrkyllistä yhdistettä: metanoli ja formaldehydi. Tutkijat
arvelivat, että aspartaamiryhmässä havaitut
muutokset selittyvät nimenomaan näiden kahden myrkyn vaikutuksilla. On
huomioitava, että rotta kestää ruumiinpainoon suhteutettuna yli kymmenen
kertaa enemmän metanolia kuin ihminen.
Myrkkyvaikutuksia
arvioitaessa nautittu päivittäinen annos ja altistuksen kesto ovat
molemmat tärkeitä. Keinomakeuttajien saannin kohdalla riskiryhmässä ovat
erityisesti kevytlimujen ja dieettituotteiden
suurkuluttajat. Aspartaami ei ole ihmisen luontaista ravintoa. Ihmisten
välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten hyvin elimistö
poistaa metanolin ja formaldehydin kaltaisia myrkkyjä. Aspartaamin ja
muiden keinomakeuttajien päivittäinen käyttö voi
olla haitallista ainakin osalle ihmisistä, vaikka jotkut toiset
sietäisivätkin niitä hyvin. Turvallista makeutta ruokavalioosi saat
esimerkiksi marjoista, hedelmistä ja hunajasta. Puhdistettu sokerikin on
kohtuudella käytettynä keinomakeuttajia turvallisempi
vaihtoehto.
Choudhary AK, Sheela Devi R. Longer period of oral administration of aspartame on cytokine response in Wistar albino rats.
Endocrinol Nutr. 2015 Feb 10. [Epub ahead of print]
25.06.2015