Teollisesti prosessoidut lihavalmisteet lisäävät lapsen diabetesriskiä
Hei kaikki, ja lämmin pahoitteluni blogin tiedeartikkelin viivästymisestä. Olemme viimeistelleet uutta kirjaa totaalisen täysipäiväisesti lääkäri Päivi Mäkeläisen kanssa. Ja se onkin pian valmis ja saatavilla.
Tämä tiedeartikkeli on jälleen hyvin mielenkiintoinen. Suomessa tyypin 1 diabetes (lasten diabetes) on yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Uuden suomalaistutkimuksen mukaan äidin imetysaikainen teollisesti prosessoitujen lihavalmisteiden kulutus näyttäisi lisäävän lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimuksessa oli mukana melkein 3000 äiti-lapsi-paria, joilla oli alttius tyypin 1 diabetekselle. Vajaa 9 % lapsista sai joko diabeteksen tai sen esiasteen. Merkittävin havainto oli, että mitä enemmän teollisesti prosessoituja lihavalmisteita äiti käytti imetysaikana, sitä todennäköisemmin lapsi sairastui tyypin 1 diabetekseen. Haitallisia tekijöitä olivat mm. lihavalmisteisiin lisätty nitriitti ja valkuaisaineiden sekä rasvojen sokeroitumistuotteet (AGE-tuotteet). Nitriitistä muodostuu elimistössä nitrosoamiineja, jotka ovat syöpävaarallisia ja AGE-tuotteet häiritsevät solujen toimintoja sekä edistävät tulehdusta. Lisäksi diabeteksen esiaste kehittyi useammin niille lapsille, joiden äidit imetysaikana käyttivät paljon kasviöljyä (liikaa omega-6-rasvahappoja). Omega-6-rasvahapot liiallisina määrinä lisäävät elimistön tulehdusalttiutta ja tämä voi vaikuttaa esim. diabeteksen kehittymiseen. Muistathan, että ravinto säätelee geenien toimintaa - se on informaatiota soluille!
-------------------------------------------
Tyypin 1 diabetes on
autoimmuunitauti, jossa haiman insuliinia tuottavat saarekkeet
tuhoutuvat. Sitä kutsutaan usein lapsuus- tai nuoruusiän diabetekseksi
sen varhaisen puhkeamisen takia. Suomessa tyypin 1
diabetes on väestömäärään nähden yleisempää kuin useimmissa muissa
maissa. Syytä tähän on etsitty monista tekijöistä, kuten
varhaislapsuuden ruokavaliosta, virustaudeista, D-vitamiinista ja
geeneistä. Uuden suomalaistutkimuksen mukaan äidin imetysaikainen
teollisesti prosessoitujen lihavalmisteiden kulutus näyttäisi lisäävän
lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Sekä perinnöllinen
alttius että ympäristötekijät vaikuttavat tyypin 1 diabeteksen
kehittymiseen. Ravinto on ensisijainen ympäristötekijä, koska se
vaikuttaa paitsi ravintoaineiden saantiin niin myös suoliston
bakteerikannan kautta immuunijärjestelmän toimintaan.
Autoimmuunitaudit, eli elimistön hyökkääminen kehon omia kudoksia
vastaan, ovat aina osoitus immuunijärjestelmän toiminnan häiriöistä.
Tammikuussa 2015
julkaistun tutkimuksen tavoite oli selvittää äidin ruokavalion
rasvahappokoostumuksen ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä
yhteyttä. Tutkimuksessa oli mukana 2939 äiti-lapsi-paria, joilla
oli suvussa kulkeva alttius tyypin 1 diabetekselle. Perheiden
seuranta-aika oli keskimäärin 7.5 vuotta, jonka aikana tyypin 1 diabetes
kehittyi 81 lapselle ja diabeteksen esiaste eli prekliininen diabetes
172 lapselle. Yhteensä siis peräti 8.6 % lapsista sai
joko diabeteksen tai sen esiasteen.
Tutkimuksen merkittävin
havainto oli, että mitä enemmän teollisesti prosessoituja
lihavalmisteita äiti käytti imetysaikana, sitä todennäköisemmin lapsi
sairastui tyypin 1 diabetekseen. Myös punaisen lihan kulutus
ja lihan kokonaiskulutus vaikuttivat lapsen sairastumisriskiin, mutta
prosessoimattoman lihan ja diabeteksen välille ei saatu yhteyttä.
Punaista lihaa itsessään haitallisempia saattavatkin olla lihaan
teollisesti lisätty nitriitti ja siitä syntyvät n-nitroso
-yhdisteet, sekä valkuaisaineiden ja rasvojen sokeroitumistuotteet eli
AGE-tuotteet, jotka häiritsevät solujen toimintoja. Kaikki nämä
haitta-aineet voivat siirtyä rintamaidon välityksellä lapseen.
Rintamaidosta vieroitettujen lasten ruokavaliota seuranta-aikana
ei tässä tutkittu, mutta kirjoittajat viittaavat aiempiin tutkimuksiin,
joiden mukaan myös lapsuusaikainen lihankulutus saattaa lisätä tyypin 1
diabeteksen riskiä.
Tutkimuksessa havaittiin
myös, että diabeteksen esiaste kehittyi useammin niille lapsille,
joiden äitien imetysaikainen ravinto sisälsi paljon kasviöljyjä.
Kasviöljyjen yleisimmän rasvahapon eli linolihapon runsaus
äidin ravinnossa ja lapsen sairastumisriski olivat myös melkein
merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. Tutkijoiden mukaan kasviöljyjen
linolihappo ja muut omega-6-ryhmän rasvahapot saattavat lisätä elimistön
tulehdusalttiutta, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi diabeteksen
kehittymiseen. Runsaasti linolihappoa sisältäviä kasviöljyjä ovat
esimerkiksi auringonkukkaöljy, soijaöljy, maissiöljy, rypsiöljy ja
vehnänalkioöljy. Tulehdukselta suojaavat omega-3-sarjan rasvahapot,
joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta ja pellavaöljystä,
eivät tässä tutkimuksessa vaikuttaneet diabeteksen kehittymisen
riskiin.
Ruokavalion ja
elämäntapojen avulla voimme vaikuttaa siihen, miten perintötekijämme
aktivoituvat ja säätelevät sekä omaa että lastemme terveyttä. Tämän
tutkimuksen perusteella voidaankin suositella teollisesti
prosessoitujen lihavalmisteiden, punaisen lihan ja runsaasti
linolihappoa sisältävien kasviöljyjen kulutuksen rajoittamista ainakin
raskaus- ja imetysaikana ja lapsuusiässä. Punaisen lihan ja
lihavalmisteiden sijaan suositeltavia valkuaisaineiden lähteitä
ovat kala, vaalea liha, siemenet, pähkinät, palkokasvit ja
maitotaloustuotteet, kaikki kohtuudella ja monipuolisesti nautittuina ja
luomulaatuisina. Suositeltavia ravintorasvoja ovat puolestaan
esimerkiksi kylmäpuristettu neitsytoliiviöljy, avokadoöljy, pellavaöljy
ja voi, ja myös ne mieluiten luomulaatuisina.
Niinistö S, Takkinen
H, Uusitalo L, Rautanen J, Vainio N, Ahonen S, Nevalainen J, Kenward MG,
Lumia M, Simell O, Veijola R, Ilonen J, Knip M, Virtanen SM. Maternal intake of fatty acids and their food
sources during lactation and the risk of preclinical and clinical type 1
diabetes in the offspring.
Acta Diabetol. 2015 Jan 7. [Epub ahead of print]
03.02.2015