Ärtyneen suolen oireyhtymässä poikkeava suolen bakteerilajisto ja matala-asteinen tulehdus
Tämänkin blogin tiedeartikkeli käsittelee suolistoa - tällä kertaa ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS), joka on yleisin vatsavaivojen aiheuttaja suomalaisilla. Arvioidaan, että pahimmillaan jopa 750 000 suomalaista kärsisi oireyhtymästä! Uuden pitkälti suomalaisvoimin tehdyn tutkimuksen mukaan osalla IBS-potilaista on poikkeava suoliston mikrobisto. Tämä ei ole yllättävää, sen sijaan merkittävää oli, että osalla potilaista suolistossa vallitsevan matala-asteisen tulehduksen lisäksi paksusuolen limakalvo oli normaalia läpäisevämpi. Nämä tekijät lisäävät riskiä sairastua muihin tauteihin. Tutkijat kehittivät myös mielenkiintoisen IMD-indeksin ("haitallisen mikrobikannan" indeksi), joka korreloi positiivisesti ärtyvän suolen oireyhtymän kivuliaisuuteen kuin myös havaittuihin limakalvomuutoksiin.
Muistathan, että pelkästään stressi voi saada aikaiseksi matala-asteisen tulehdustilan suolistossa ja voi lisätä suoliston läpäisevyyttä mm. peptideille ja vierasaineille. Tärkeintä mielestäni on, että pystymme usein parantamaan tai ainakin suuresti helpottamaan suolistoperäisiä ongelmia. Hoito-ohjelma on aina yksilöllinen ja koostuu muun muassa ruokavaliosta, ruoan sulamisen ja imeytymisen parantamisesta, immuunijärjestelmän toiminnan ja suoliston mikrobikannan tasapainottamisesta, tulehduksen sammuttamisesta, limakalvovaurioiden korjaamisesta, liiallisen hapetusstressin eliminoimisesta, maksan myrkynpoistojärjestelmän toiminnan tukemisesta ja elintapojemme muutoksesta. Toki myös hormoniepätasapaino kuin myös ruoka-aineyliherkkyydet ja -allergiat on selvitettävä tarvittaessa. Ja suolistoperäisissäkin vaivoissa on aina huomioitava mentaalinen- ja tunnepuoli kuin myös henkisyys. Suolisto on toiset aivot! Näiden kaksien aivojen - toisten päässä ja toisten suolistossa - on kyettävä yhteistyöhön. Jos ne eivät sitä tee, se johtaa kaaokseen suolistossa ja epätoivoon päässä...
-------
Monin eri tavoin
oireilevaa ärtyneen suolen oireyhtymää (irritable bowel syndrome, IBS)
on pidetty toiminnallisena vaivana ja jopa "korvienvälitautina", jonka
kanssa on vain opittava elämään. Tämä käsitys kaipaa
kuitenkin ravistelua. Uunituoreen, pitkälti suomalaisvoimin tehdyn
tutkimusjulkaisun mukaan osalla IBS-potilaista on paksusuolessaan
selvästi terveestä väestöstä poikkeava suolen mikrobilajisto,
lisääntynyt suoliepiteelin läpäisevyys ja kohonnut tulehdussolujen
aktiivisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää IBS:n diagnosoinnissa
ja hoitomuotojen kehittämisessä.
Suomalaisten Käypä hoito
-suositusten taudinkuvaus luonnehtii ärtyneen suolen oireyhtymää
yksilön ominaisuudeksi, johon ei löydy parantavaa hoitoa. IBS voi
oireilla vatsan alueen turvotuksena, kipuna, ilmavaivoina,
ummetuksena ja/tai ripulina, ja sen hoidoksi suositellaan oireita
pahentavien ruoka-aineiden poistamista ruokavaliosta. Ärtyneen suolen
oireyhtymään haetaan usein apua ns. FODMAP-ruokavaliosta, jossa
vältellään tiettyjä hiilihydraattirakenteita sisältäviä
ruoka-aineita, kuten leseitä, papuja, sipuleita, sieniä, luumuja ja
muita kivellisiä hedelmiä, vesimelonia, ksylitolia ja sorbitolia.
Helsingin yliopiston,
hollantilaisen Wageningenin yliopiston ja englantilaisen Nottinghamin
yliopistosairaalan yhteistyönä syntyneessä uudessa tutkimuksessa
havaittiin, että osalla IBS-potilaista oli peräti 27
bakteeriryhmän osalta normaalista poikkeava suoliston bakteerilajisto.
Heillä oli mm. huomattavasti enemmän
Bacteroides-suvun lajeja ja vastaavasti vähemmän tiettyjä Clostridia-ryhmän
lajeja kuin terveillä koehenkilöillä. Samoilla potilailla paksusuolen
limakalvo oli normaalia läpäisevämpi ja osoitti monia merkkejä
lisääntyneestä tulehdusaktiivisuudesta.
Paksusuolen limakalvon geenien aktivoitumisen erityispiirteet
ennustivat näille potilaille kohonnutta riskiä tyypin 2 diabeteksen
kehittymiseen.
Aineiston avulla
kehitettiin mikrobilajiston muutoksen astetta kuvaava IMD-indeksi (Index
of Microbial Dysbiosis). IMD-indeksi korreloi positiivisesti sekä IBS:n
kivuliaisuuteen että havaittuihin limakalvomuutoksiin,
mutta ei masentuneisuuteen tai muihin psyykkisiin oireisiin.
IMD-indeksiä voitaneenkin tulevaisuudessa käyttää erottamaan
suolistomuutoksista kärsivät IBS-potilaat heistä, joilla vaivan
taustalla on suoliston kipuherkkyys tai muut hermostolliset
erityispiirteet.
Nämä kaksi potilasryhmää tarvitsevat todennäköisesti erilaista hoitoa
vaivaansa.
Nyt julkaistut
tutkimustulokset ovat erittäin merkittäviä, sillä tällä hetkellä
koululääketiede ei pidä ärtyneen suolen oireyhtymää tulehduksellisena
tautina vaan pelkästään kiusallisena, mutta harmittomana vaivana.
Uuden tutkimuksen ansiosta tiedämme, että ainakin osalla IBS-potilaista
suolistossa vallitsee matala-asteinen tulehdus, joka lisää heidän
alttiuttaan sairastua toisiin tauteihin. IMD-indeksin avulla voidaan
objektiivisesti mitata IBS-taudin astetta suhteessa
ruokavalioon tai mahdollisiin uusiin lääkkeisiin. Lisää tutkimusta
tarvitaankin esimerkiksi elämäntapojen, ruokavalion, probioottien ja
ravintolisien vaikutuksesta tähän oireyhtymään.
Jalanka-Tuovinen J, Salojärvi J, Salonen A, Immonen O, Garsed K, Kelly FM, Zaitoun A, Palva A, Spiller RC, de Vos WM. 2014. Faecal microbiota composition and host-microbe
cross-talk following gastroenteritis and in postinfectious irritable
bowel syndrome.
Gut. 63:1737-1745.
05.12.2014